Olen ollut usein kummissani, kuinka monet muistavat kaikenmoisia juttuja lapsuudestaan, kun itse en meinaa muistaa lapsuudestani paljon mitään. No, minä sitten muistelemaan, että kait nyt minullakin joitain sattumuksia on ollut. Ja onhan niitä:

10-vuotiaana katselin serkkuni kanssa tv:stä Hymyhuulia mutta lauloimme sitä tunnarikappaletta sukulaisten keskuudessa "häpyhuulet suukon saavat, häpyhuulet muistetaan..." Serkkuni isä sitten jossain välissä valaisi mistä on kyse ja palasimme kappaleen alkuperäissanoitukseen.

5-vuotiaana naapurin tyttö yritti kotiovellaan pussata minua, mutta kauhistuneena tuosta, refleksinomaisesti heilautin suurella kaarella nyrkkini tytön palleaan ja hän alkoi itkemään, tietääkseni, sen mitä hippulat vinkuen karkuun juostessani ehdin kuulla. Sittemmin asiat naisrintamallani ovat kääntyneet ennemminkin päälaelleen tässä asiassa. Anteeksi Satu.

Kun kummitätini oli raskaana ja olin 5-vuotias, niin yritin pitkään suostutella, että jos tyttö sattuukin tulemaan, niin: "eikö sen vois vaihtaa siellä jos tyttö tulee". Olin pitkään varma, että vaihdos poikavauvaan olisi onnistunut, kun tyttö sitten kuitenkin tuli, mutta vaihdosta ei vain heidän saamattomuutensa vuoksi tehty.

Katselin Martti Vainion Prahan EM-kultajuoksua ja kuulemma juoksin itse samaan aikaan tv:n edessä ja kun lähetys loppui, juoksin pitkin taloamme ja lopulta kirmailin ulkosallakin ja käteni liikkuivat kuulemma liioitellen "juoksijamaisesti" laajoin kaarin. Olin tuolloin lähes 1,5-vuotias. Toiset uskoivat Jumalaan, toiset Joulupukkiin, mutta minä uskoin Martti Vainioon. Olin siis Jari Porttilan hengenheimolainen jo tuolloin.

Kerroin 5-vuotiaana mummolleni, että minusta tulee isona olympiavoittaja ja urheilu-urani jälkeen alan pullojenkerääjäksi.

Olin 8-vuotias, kun muistan kertoneeni isälleni, että luen Ratto-lehteä. Hän siitä hämmästymään ja kun hän ei meinannut millään uskoa asiaa, niin vakuutuksena sille, että todellakin pidän Ratto-lehdestä kovasti, sanoin, että voimme lopettaa Aku Ankka -lehden tilauksen ja tilata tästä lähtien vain Ratto-lehteä. Mistä lie Ratto-lehden päähäni sain, kun ei minulla ollut haisuakaan siitä, millainen lehti se on. Vaan Aku Ankka se vain tämänkin debatin jälkeen isäni talouteen Ratto-lehden sijaan vain tuli.

Hassuja me lapset.