Tuossa "ennen kaikki oli paremmin" -kirjoituksessani sivusin tätä aihetta. Nyt tarkemmin mietittyäni olen tullut siihen tulokseen, että vaikka ennen asiat olivatkin paremmin, niin huonosti ne olivat silloinkin. Tässä kirjoituksessa yhdistyvät siis asiat, jotka ovat päin vittua ja ovat olleetkin sitä jo koko maamme itsenäisyyden ajan. Kaksiosaisen trilogiani täydentäköön tämä pamfletti.

Ilmasto. Olihan siitä aikoinaan varmasti hyötyä, kun karaistuneet miehemme kykenivät itänaapuriamme menestyksekkäämmin 40 asteen pakkasella ryömimään metsässä, vaan eipä noista keleistä mitään muuta iloa sinänsä tuolloinkaan ollut. Ja nykyisinhän on vain pimeää, märkää ja tuulista. Kesällä se pari - kolme kuukautta oli ja onkin sitten niin valoisaa, ettei nukutuksi meinaa saada. Ja senkin valoisan ajan pilaavat itikat, joita näillä leveysasteilla todellakin riittää. Muutamissa Suomen kaupungeissa ei juurikaan itikoita ole, mutta ne kaupungit ovatkin liikenteen vuoksi niin saastuneita tai sitten Venäjän metsäpalojen vuoksi pienhiukkaset tukehduttavat ihmisten lisäksi itikat. No onhan siinä puolensa, jos et saa hermoromahdusta itikoiden vuoksi, kuolet todennäköisemmin keuhkosyöpään. Suomessa on varmaankin paskin ilmasto kaikista maapallon asutuista maista!

Puhekulttuuri. Kun monissa maissa heitellään smalla talkina how are you'ta, tai vastaavaa, niin Suomessa sitä ei todellakaan tehdä. Rehellinen suomalainenhan vastaisi tuonlaiseen kysymykseen: "Helvettiäkös utelet asioitani, pidä huoli vain omista asioistasi!" Kiivaimmat olisivat jo lahdanneet utelijan siihen paikkaan. Jos tuon jälkeen silti kysymykseen hammasta purren vastaa, niin vastaus kuuluu jokseenkin seuraavasti: "Eipä ole hääviä, vesisateet/helteet/pakkaset/kuivuus ahdistavat. Tämän lisäksi akka nalkuttaa/ukko on juoppo ja töissäkin on paineita. Lapsikin on kuriton ja aina ilkeyttä tekemässä. Siis vituttaa koko ajan kaikki. Mietin, että tapanko tässä vain itseni, koko perheen vai lahtaanko myös koko työpaikankin väen". Koitapas tuosta sitten hyvää juttua rakentaa, ei onnistune. Jos vaikka sattuisikin hyvin menemään, niin sitähän ei saa sanoa, vaan täytyy nuo samat kurjuudet kertoa joka tapauksessa, pitivät ne paikkaansa tahi eivät. Muutenhan se toinen osapuoli saattaa perisuomalaisena kateuden tuskan kokea ja sen vaarallisempaa ja vittumaisempaa ihmistä ei maailmassa ole kuin kateellinen suomalainen. Siksipä suomalaiset ovatkin kehittäneet oman turvallisuuden ja toisten viihtyvyyden takaamiseksi oman small talk -tapansa, he nimittäin alkavat hetimmiten vähintään kahden ihmisen kohdatessa puhua paskaa - muista! Siinä kun heti alkajaisiksi haukutaan kaikki mahdolliset lähimmäiset ja kaukaisetkin, niin mukavasti unohtuu oma kurja elämä ja pääsee toisen kanssa heti lokoisasti jutun alkuun, ilman kateusvaaraakin, kunhan vain saa ivaten naureskella muille. Seläntakana paskanpuhuminen on kansakuntamme small talkia - how are you'ta!

Yhteisöllisyys. Eihän täällä ole mitään yhteisöllisyyttä, eikä ole juuri ollutkaan, verrattuna esimerkiksi Etelä-Eurooppaan tai Afrikkaan tai itse asiassa mihin tahansa maahan tai maanosaan, sillä Antarktiksen pingviinitkin ovat rutkasti suomalaisia yhteisöllisempiä. Suomalaiset eivät esimerkiksi sukulaisiaan tapaile. Poikkeuksia toki on: suomalaiset tapaavat sukulaisiaan hautajaisissa - jossa uhri kohtuullisen usein on vieläpä toisen sukulaisen deletoima - ja käräjäoikeudessa perintöriitojen johdosta. Melko varmasti suomalaiset tappelevat vielä hovioikeuteen saakka, sillä suomalainenhan ei väärässä ole. Eikä periksi anna, vaikka olisikin. Muuten suomalaiset tapaavat toisiaan vain huonon tuurin johdosta vahingossa tai sitten jouluna jossakin mummolassa, tosin sinnekin yritetään mennä eri aikaan ja vuosien saatossa onkin monelle kehittynyt se oma aikansa visiteerata, ettei vain tarvitse niitä muita sukulaisia siellä samaan aikaan nähdä!

Ulkomuoto. Suomalaisethan ovat maailman rumin kansa. Jos menee vaikkapa Keski- tai Etelä-Pohjanmaalle, niin luulee hypänneensä aikakoneella jonnekin Neanderthalin ihmisen aikakaudelle. Käykää itse katsomassa, jos ette usko!

Fyysinen kanssakäyminen. Jos nyt jätetään huomioimatta nämä suomalaisten perinteiset fyysiset kanssakäymiset, siis tappelut grillijonossa aamuyöllä yms. ja tarkoitetaan tällä kertaa sitä ihmettä, kun kaksi perisuomalaisen rumaa suomalaista päättää harrastaa ns. vaakamamboa. Se tohinahan ei kauan kestä. Nylkytystä jatketaan maksimissaan se 30 sekuntia, jonka jälkeen mies toteaa naiselle: Suomalaiset - maailman nopein kansa. Sen jälkeen ryhdytään nukkumaan ja kännissähän sitä äkkiä siihen läskin lahnan päälle sammuukin ja yhteinen korina kuuluu yleensä naapuriin saakka.

Muoti. Maailmalla osataan pukeutua persoonallisesti ja värejäkin käytellään. Kyllä Suomessakin värejä käytetään mutta lähinnä kyse on harmaan eri sävyistä. Oikein räväkät käyttävät jopa mustaa. Suomessa kunnon äijä pukeutuu tummiin vaatteisiin. Ja saunan jälkeen kierii kärsien mutta äijämäisesti alasti lumessa. Ei sillä väliä, että ne vaatteet ahdistavat, kun ahdistaa muutenkin, niin siinähän ne samalla menevät synkkäväriset vaatteetkin ahdistusta lisäämässä. Toisaalta, kateelliset suomalaiset eivät hyvällä katso, jos pukeudut tyylikkäästi ja koreasti, parempi vain laittaa se tumma jätesäkki päällensä, niin pysyt kanssaeläjien kanssa väleissä. Suurimmat trendigurut löytyvät kesäisin terassilta, jossa ylettömällä kaljamahalla varustetut suomalaiset istuvat hielle haisten Kanaria-paita päällä, kirkkaan räikeät pyöräilyshortsit jalassa, vyölaukku lanteilla ja tietenkin asukokonaisuuden kruunaavat sandaalit, kera valkoisten tennissukkien. Tuulipuvut ovat tietenkin asia erikseen. Suomen kansallisasuksi voitaisiin valita miehille sininen - ja naisille punainen tuulipuku!

Ruoka. Kautta aikain suomalainen ruoka on ollut pahaa. Pettua ja pontikkaa, sieltä se lähti. Nykyisin perunaa ja makkarakastiketta. Sattui kerrankin se Berlusconin vatipää sanomaan jotakin viisasta, kun totesi suomalaisen ruuan olevan pahaa. Pahaahan se on! Kuinka moni on nähnyt maailmalla liikkuessaan pottuloita tai läskisoosiloita? Entäpä sitten pizzerioita, kiinalaisia ravintoloita tai muita vastaavia? Ei niitä mämmilöitä ole kuin suomalaisten tekemissä sarjakuvissa ja juuri siitä syystä, että suomalainen ruoka on pohjimmiltaan helkutin pahaa!

Huippu-urheilijat. Voisiko ruotsalainen maajoukkue olla johdossa pelin puolivälissä numeroin 5-1 ja ehtiä lopulta vielä häviämään pelin  5-6? Voisiko kukaan muu, kuin suomalainen hävitä olympiakullan 15 km:n hiihdossa sadasosalla? Voisivatko norjalaiset kärähtää dopingista sankoin joukoin? Voisiko joku muu kuin Suomi, sössiä jalkapallon jatkokarsintapelin päästämällä ratkaisupelissä yliajalla tasoitusmaalin ja tekemällä sen maalin siten, että 7 omaa pelaajaa koskee viimeisimpänä palloon!? No ei tietenkään, harvassa ovat sepporädyt, vain suomalainen kykenee tuonlaiseen velliperseilyyn. Suomi on penkkiurheilijan painajainen, nitrokauppiaan ja masennuslääkemyyjän unelmamaa. Köysikauppiaiden taivas.

Kommunikointikulttuuri. Koska yhteisöllisyys ja puhekulttuuri ovat pahasti hukassa, niin sitten jos sattuu käymään siten, että suomalaiset ryhtyvät vakavissaan kommunikoimaan keskenänsä, niin useimmiten se tapahtuu hirvittävässä kännissä. Senhän sitten arvaa, että kommunikaatiovälineinä toimivat haulikko tai ainakin puukko. Hyvällä tuurilla vain nyrkki. Kirvestä ja vesuriakin joskus käytetään. Tästä kommunikaatiotavasta seuraa tietenkin eloonjääneille yhteisöllisiä hetkiä hautajaisissa ja mahdollisesti perintöriitojen johdosta käräjäoikeudessakin, jopa hovioikeudessa, joten tämä ketju on itse asiassa kovinkin sosiaalinen suomalainen kommunikaatioketju. Kyllä suomalainen toki selvänäkin joskus kommunikoi, nimittäin puhuen julkisella paikalla liian kovalla äänellä kännykkäänsä. Ja sehän onkin muille ihmisille aina helvetin rattoisaa kuunneltavaa, kun Anja-Untamo kertoo ruuhkabussissa kapulaansa isoon ääneen suonikohjuistaan ja selluliitistaan ja ties mistä yhtä ihanaisesta. Hyi helvetti!

Onko siis lottovoitto syntyä Suomeen? Ja paskat ole. Ei edes neljää oikein. Syntyminen Suomeen on yhtä hyvin, kuin jos saisi Lotossa 16 numeron järjestelmällä yhden oikein!

Suomi on kuulemma paras maa meille suomalaisille. Voiko tuota suomenruotsalaisen kenraalin lausumaa ottaa mitenkään muuten kuin vittuiluna?!